Samposta saa rahaa

Tämän ihanan kuvatuksen hahmoistani/-tamme piirsi ystäväni Kinka.

Tulin tuossa ihan äskettäin ostaneeksi kuudella kympillä ja risoilla mangaa Tammen nettikaupasta. GUNNM:t ja Yotsuba&! 6:n, se kun livahti mukavasti hyppysistäni, silloin kun se oli vielä lehtihyllyillä. Nyt on taas jotain mitä odottaa, koska Suomen mangajulkaisijat eivät nyt kiusaa minua kymmenillä hyvillä sarjoilla, jotka haluaisin hyllyyni (joka muuten pursuaa auttamattomasti yli). Nyt ilmestyy vain Nana, Fruits Basket ja Trinity Blood, satunnaisemmin myös Fullmetal Alchemist, Nausicaä ja NGE. Hyvä, ettei maasta ihan täysin tyystin luettava lopu, vaikka julkaisijat painottaisivat nyt sarjoihin, jotka eivät minua suuremmin kiinnosta, kuten jotkut nimeltä mainitsemattomat shônen-sarjat, jotka jatkuvat ajasta ikuisuuteen.Kotiuduin tuossa perjantaina viikon mittaiselta reissulta bahá'iden kesäkoulusta Oulusta. Hieno reissu oli, mutta raskas. Sain flunssan. Kuumetta ei pitäisi olla, mutta kurkku on kipeä ja nenä vuotaa. Muutenkin on vähän nuutunut olo. Pahaan saumaan iski, huomenna kun aloitan työni lapsenlikkana. Mietin kyllä, pitäisikö soittaa ja sanoa, etten halua tartuttaa kaikkia. Jos saisi viikon lomaa ja lähtisi äidin ja Jannen kanssa Helsinkiin. Olen tavattoman ärsyyntynyt, koska olisin halunnut olla perheenkin kanssa reissussa. Kai se on kestettävä. Voisin vaikka ensi viikonloppuna lähteä itsekseni Jyväskylään shoppaamaan. Kiertelemään divareita, jos vaikka löytyisi vanhoja Animelehtiä tai Japanpoppia. Ja katsomaan uusia vaatteita.


Juu, kyllä on tullut jotain piirrettyäkin tämän reilun kuukauden blogaustauon aikana. Aika paljonkin. Ei olisi kuitenkaan mitään järkeä laittaa kaikkea esille, koska useimmat suherruksistani ovat aika huonoja.
Nuo kaksi tuossa yläpuolella piirsin linja-autossa. On tullut harvinaisen paljon matkusteltua ympäriinsä tänä kesänä. Ja huomenna jatkuu.

Tätä innostuin piirtämään ylenpänä olevan luonnoksen pohjalta eilen illalla.

Meni siinä tunti poikineen ihan huomaamatta. Piirsin A3:selle, joka on liian iso miun skanneriin. Täytyi ottaa valokuva, mikä voi selittää kehnon kuvanlaadun. Olin vielä niin ahkera, että väritin sen melkein kokonaan vesiväreillä viime yönä, ja viimeistelin sitten aamulla.

Aika hyvä, kun itse sanon. Ehkä olisi voinut voimakkaammin mättää väriä vielä.

Sunnuntai on niljainen

Oli varsin mukavainen viikonloppu, täytyy sanoa. Viime perjantai oli paras päivä hyvin, hyvin pitkään aikaan. Ei tullut yhtään ikäviä tilanteita. Ei kyllä lauantainakaan, mutta silloin ei paljon tapahtunut mitään, puuhastelin vain kupen rästitöiden kimpussa. Sainkin ison osan tehtyä. Kävin myös Riihisaaressa katsomassa Taru Innasen taidenäyttelyn (miun flamenco-opettaja). Se oli hiano. Siellä oli myös varsin mielenkiintoinen näyttely Suomen autonomian ajoista.



Ah, tässä taas vähän jotain söherryksiäni. Vasemmalta alkaen Ilmari, Hans ja Kurt (jolla on mini-Hans). Joukosta puuttuu vielä Sampo ja Eelis. Olen ajatellut tehdä jonkinsortin hahmoesittelyt, ettei ei-tuttujeni/satunnaisten kävijöiden tarvitsisi ihmetellä, mitä minä oikein piirtelen tänne. Laitoin nämä koristamaan blogini reunaa.


Tässä taas on Kaisu. Näköinen eli ei, minä pidän tästä, se on varsin onnistunut.

Joku saattaa ihmetellä tämän postauksen otsikkoa. Hoksasin tänään päiväkirjaan kirjoittaessani, miksi sunnuntaisin on aina niin likainen olo. Siis, sunnuntaihan eroaa varsin paljon muista päivistä muun muassa siksi, että useimmat liikkeet ovat kiinni ja nekin, jotka ovat, aukeavat vasta puolilta päivin, eli kämpillä täytyy hikoilla monta tuntia ennen kuin on järkeä lähteä ulos. Ruokakaupassa ei ole paljon tekemistä. Sitä paitsi, sunnuntaita seuraa maanantai, jolloin kaikki taas heräävät arkeen. Sunnuntai on viimeinen hikinen rutistus ennen arjen rientoja, eikä silloin oikein pysty kunnolla lepäämäänkään. Toisekseen yleensä, jos olen kotona, sunnuntaina täytyy lähteä aikaisin junalle tai bussille, koska olen nyt kuusi vuotta opiskellut toisella paikkakunnalla. Ei mitenkään erityisen rentouttavaa. Tylsää ja niljaista.


Motiivinsa kullakin. Vasemmalta alkaen Hans, Ilmari, Kurt, Eelis ja Sampo. Harkitsen tämän värittämistä. Hetken mielijohteesta tämän piersin.


Näihin tunnelmiin voisinkin päättää tällä kertaa. Juoksevaan Hansiin.

Kädet vapisee, ei edes tupakkaa mieleni tee

En tosin polta... En muistanutkaan, miten kiva biisi tämäkin on.


Sainpa kuitenkin viiime postauksen jälkeen piirretyä jotain. Toinen asia, mikä auttaa luovaan lukkoon, on siitä valittaminen. :P
Totesin muuten, että on aivan törkeän kivaa piirtää käyttämällä useammanlaisia kyniä. Tässäkin työssä käytin kuulakärkikyniä, tussia ja puuvärejä. Ja tässä postauksessa on yksi kuva, jossa edellä mainittujen kynien lisäksi käytin lyijykynää ja highlightereita. Ai että minä nautin sen piirtämisestä.
Ylläoleva kuva on jatkoa tälle teokselle. Valitan suurta kokoa. Edelleen Kamen no Maid Guyta. Nyt voinkin alkaa tehdä jotain muuta.

Jaahas, olen tällä hetkellä koulussa. Ei kun... koululla. Jos olisin koulussa, olisin tunnilla, mutta olen täällä ihan muuten vaan, joten olen siis koululla. Kävin myymässä yhden kirjan ja nyt odotan, että ruokailu alkaa. Tosin siellä on jotain makkarajuttua... Ei ihan miun suosikkiani. No jaa. Ilmanen on ilmasta.

He-ooooH!

29.3.2009
Jostain syystä tuli aivan hillitön hinku piirtää alastomia miehiä. Itse asiassa vieläkin tekee mieli piirtää komeita, hyväkroppaisia poikia ilman rihmankiertämää. Yllä olevaa aloin piirtää tuossa aiemmin viikolla, sellattee luonnostyyppinen, en turhia paineita ottanut oikeaoppisesta anatomiasta ja sellaisesta. Huomaa, että täytyy harjoitella rutkasti vielä vartalon piirtämistä rintakehästä alaspäin. Ja miksei ylöspäinkin. Väritin tämän aika nopeasti, tajusin vasta myöhemmin, että olisin voinut piirtää heidät saunan laiteille (kuuma lähdekään ei tainnut olla minun oma ideani taustaksi...). Tosin silloin oikean yläkulman blondin asento olisi ollut vähän hölmö... puolivahingossa muuten piirsin hälle liian hyvän yläkropan, joten hillitsin itseäni sitten persauksen kanssa. Että näin. Toi röökikin savuttaa aika pahasti... Mutta minun tehtäväni ei ole kuvata realistisesti todellisuutta, sellainen rajoittaa tekemistä rikollisen paljon.

Tätä en alunperin ajatellut laittaa tänne ollenkaan. Mutta laitoin sitten kumminkin, on siinä sen verran haaskoja juttuja. Tai sairaita. Sisäpiirivitsejä. Että lälläslää. Olin tuohon samaiselle sivulle koonnut vähän muistiinpanoja, kun sitten aloin piirtää sille tuota hölkkäävää tyyppiä (on hällä nimikin, mutta en katso tarpeelliseksi sanoa sitä). Sitten piirsin alastoman kokin. Niistä oli silloin todella selvät visiot. Sitten piirsin ryhmästä loput kolme jäsentä ja nimesin työni Aamutoimiksi. Lehden nimen keksin, kun olin vastikään katsonut erään hassun, nyt tosin poistetun, videon, jossa Mörkö kauppaa lehtiä Muumeille. "Ostakaa nyt edes Muumien Sanomat". Sitten sain törkeän idean piirtää vähäpukeisia naisia tuomaan tiettyä kieroa ristiriitaa koko asetelmaan, koska jo alun alkaen kyseinen hahmo on luontojaan sitä tyyppiä, joka ei ole kiinnostunut Muumeista eikä pornografiasta.

6.4.2009

Juupa juu, en ole saanut mitään piirrettyä noiden ylläolevien jälkeen. En ole ollut oikealla tuulella. Istunu tietokoneella päivät pitkät. Lukenu hauskoja juttuja tvtropes.comista, kattonu APH-videoita (voisin periaatteessa mättää niitä läjäpäin tänne, mutta jos en nyt kuitenkaan... No, tämän ainakin laitan! Se on niin kaunis!).

Mutta joo, näihin tunnelmiin päättyy tiedotus. Toisella kertaa lisää asiaa.

Inka, päivitä!!

Pientä piiperrystä puoleltani ja turmion Rainbow S.p.A.

Okei, katsoin vähän mallia asentoon ja vaatteisiin. Se on täysin sallittua. Teki mieli kokeilla, miltä näyttää lyijykynäpiirros vesiväritaustaa vasten. Ei pahalta, mielestäni.



Vanhahko piirustus, jäänyt kesken, kun en ole jaksanut etsiä mallia miehen asennolle.

Maikkarilta tuli äsken uudehko animaatio nimeltä Huntik. Samoilta tekijöiltä, jotka teki aikoinaan Winx-clubin. Se kertoo jo aika paljon. Siis voi hyvänen aika, miksi pitää tehdä tuollaisia huonoja animaatioita, joissa on kuitenkin sen verran juonta, että mun on pakko katsoa sitä?? Minua kiusaavat, kun eivät tee kunnolla mielenkiintoisia animaatioita. >:/
Pakottavat minut pitäytymään yhä tiukemmin päätöksessäni tehdä tulevaisuudessa parempia animaatioita (mutta eikös se ole hyvä asia..?)

Äiti ilmoitti tänään tulevansa käymään. Olipa hyvä, että siivosin eilen täällä.

Horoskooppi-ihmisen keekoilua

Ihan vaan sillä, että innostuin taas eilen astrologiasta ja tutkin oman merkkini lisäksi vaihteeksi myös ystävieni merkkien perusominaisuuksia. Naureskelin sitten itsekseni, Pasila-fani kun olen, että Kyösti Pöysti ei kyllä tykkäis minusta, kun olen kiinnostunut horoskoopeista ja tykkään Améliesta. Voi voi. Joskus mietin, miksi Pöysti inhoaa kyseistä leffaa niin hirveästi... jotenkin on myös semmoinen kutina, ettei kovin moni muukaan välitä siitä... no jaa. Mitä yksi elokuva kertoo ihmisestä? Ei paljon mitään.

Mutta taas on aika hirveiden kuvien. Tämä ylläoleva ainakin on allekirjoittaneen mielestä todella jotain.. aivan.. en tiedä. Perusheteromiesten kauhu. Hivenen naiselta näyttävä heteromies. Vähän niin kuin miltä japanilaiset luulevat ranskalaisten näyttävän. Tämä tosin ei ole blondi. Voi japanilaiset, eläkää vain fantasioissanne, ja aiheuttakaa meille realist(inats)eille päänsärkyä.
Pahoittelen skannauksen heikkoakin heikompaa laatua.

Vanhahko teos. Kun olin saanut tämän valmiiksi, pidin sitä parhaimpana piirroksena, jonka olin ikinä piirtänyt. Jollain lailla se on sitä vieläkin. Olin todella onnistuvassa tilassa ja pystyin antamaan palttua mm. sellaisille taiteellisuutta rajoittaville tekijöille kuin korrekti anatomia. Sen kun vain vedin viivoja innoissani ympäriinsä. Sellainen on hyvin virkistävää. Siihen kuuluisi vielä jonkinasteinen tausta, mutten sitten kokenut tarpeelliseksi alkaa työstää sitä tarkemmin. Sen verran voin sanoa niille, joille kuva ei oikein aukea, että nuo kolme ikään kuin lentävät, pienen matkaa. Kohoavat ilmavirran mukana. Miettikääs miten se on mahdollista. Jonkun vesiväriversionkin olen tästä tehnyt, mutta se ei oikein onnistunut.
Ehkä mä vielä yhden laitan...

Pienen pientä hahmoluonnostelua. Aika vanha kyllä tämäkin. :P
Tekeillä on merkintä, jossa on muutama jo yli vuoden vanha luonnos toisesta sarjakuvastani. Sillä on jo juoni alusta loppuun, varsin valmiit hahmot, enää vain pitäisi saada itseni piirtämään se. (Ja ehkä, jokin kaunis päivä, joku suostuu *gasp* julkaisemaan sen. Ei! Se on liikaa tämänhetkiselle maailmalleni, koko ajatuskin!)

Ehkä mä jonain päivänä saan taas jotain uutta aikaan. Sitä odotellessa: Yie Ar Kung-Fu, YEAH! (alkuperäinen on kyllä hauskempi ja nerokkaanpi, mutta on tuossa Hetalia-versiossakin oma viehätyksensä)

Tyytymättömät

Pieni vitsintapainen, jota en nyt rupea suuremmin selittelemään. Ihan vaan siitä syystä, ettei joku varasta nerokasta sarjakuvaideaani (joku suomenkielentaitoinen, joka sattumalta eksyy tähän vaatimattomaan blogiini). Ehkä tuosta jotain huumoria irtoaa siitä huolimatta, mielikuvitusta saa käyttää.
Aika nopeasti tuonkin hutaisin, mikä näkyy anatomiassa ja värityksessä (skanneri muuten ikävästi aina raiskaa värit), mutta olen jo aika hyvin päässyt irti siitä, että suuremmin välittäisin moisista pikkuseikoista.

Hieman vanhempi luonnos samasta sarjasta. Hieman jos saan kavereita (ja itseäni) mainostaa, niin vasemmalta alkaen ensimmäisen hahmon on suunnitellut Kaisu, toisen Sini, kolmannen Inka ja laitimmainen oikealla on omani. Joukkoon kuuluu vielä viides, joka tähän työhön ei ollut vielä ehtinyt mukaan, täytyy piirtää vielä sellattee kuva, missä on kaikki viisi (tai ehkä jopa kaikki kymmenen...?).
Puuväreillä on muuten älyttömän kivaa värittää, tajusin vasta männäviikoilla. Vuosi sitten ostin Akatemisesta kalliilla Faber-Castellin akvarellivärikynät, ja vasta nyt olen alkanut niitä käyttämään. Sama homma piirtopöydän kanssa. Kun ei muka ole osannut niitä käyttää. Ja paskanmarjat. Periaatehan on törkeän yksinkertainen, ja tekniikan oppii tekemällä, muilta saa myös katsoa mallia.
"Pahoittelen" taitosta oikeassa alakulmassa. Paperina molemmissa on Paperipisteen viivaton A4-vihko, niitä joita saa halvalla Suomalaisesta. Paperi on niin ohutta, että se kuultaa läpi, mutta sille on todella mukavaa piirtää.
Muuten, molempia piirtäessä katsoin (tai paremminkin kuuntelin) Pasilaa. Siinä ohjelmassa on jotain todella inspiroivaa, sen lisäksi, että on todella hauska ohjelma.

Tänä päivänä , jonka kaikki tulevat muistamaan

Jees, päätinpä sitten nerokkaasti hyödyntää erään ystäväni ideaa ja tehdä luonnosblogin, johon laittelen kaiken näköisiä ja kokoisia suherruksiani. Tässäpä pari. Alemman saatan ehkä laittaa deviantArttiin, mutten tiedä vielä onko se sen arvoinen. Tarvitsen harjoitusta tietokoneella värittämisessä.